diVERse

Svenska: Putins skägg i brevlådan
Esperanto: Putin devos manĝi sian ĉapelon

Torstaina Venäjän pääesikunnan puhemies, kenraali Anatoli Nogovitsyn, esitteli raskauttavan asiakirjan Moskovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Kopion Yhdysvaltain passista, joka hänen mukaansa oli löydetty eteläossetialaisesta kylästä. Selkeä merkki siitä, että koko Etelä-Ossetian sota oli Yhdysvaltain suunnittelema, arveli pääministeri Vladimir Putin CNN:n haastattelussa samana päivänä:

Meillä on vakavat perusteet olettaa, että suoranaisella sotatoimialueella oli Yhdysvaltain kansalaisia. Ja jos asia on näin, jos tämä voidaan vahvistaa, se on erittäin paha asia. Tämä on hyvin vaarallista, ja tämä on virheellistä politiikkaa.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Svenska: Rysk stats-tv förfalskade inslag från Fox News
Esperanto: Rusia ŝtata televido falsis intervjuon de Fox News

Lännen tiedotusvälineet vääristelevät totuutta. Saadakseen tämän viestin menemään kunnolla perille Venäjän tv-propagandistit leikkasivat ja liimasivat konservatiivisen amerikkalaisen tv-kanavan lähettämää haastattelua kunnes se sopi kuvaan.

Fox News-kanavan lähettämässä haastattelussa ovat mukana 12-vuotias Amanda Kokojeva sekä hänen tätinsä. Molemmat asuvat Kaliforniassa, mutta Amanda Kokojeva oli käymässä sukulaistensa luona Tshinvalissa Etelä-Ossetiassa kun sota alkoi.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Svenska: Fina språk och mindre fina
Esperanto: Lingvoj prestiĝaj kaj malprestiĝaj

Kielien osaaminen on usein hienoa, mutta ei ihan aina. Ruotsalainen joka on oppinut vaikkapa arabiaa aikuisiällä saa kuulla ihailevia kommentteja. Ollenkaan yhtä hienoa ei sen sijaan ole, jos joku on aikuisiällä oppinut ruotsia, ja puhuu arabiaa äidinkielenään. Sen vähemmän hienon kielen nimi voi olla myös suomi, tai jotakin sinnepäin.

Joku päivä sitten oli työhönottohaastattelussa, ja minulta kysyttiin, puhunko mahdollisesti joitakin muitakin kieliä:

- Siis venäjän lisäksi, ja tämän suomen… visst heter det finska?

Suomen tasavallan valtakieli on ruotsiksi tosiaankin "finska", eikä esimerkiksi "finländska", kuten tyhmempi voisi luulla ja usein luuleekin. Se on myös minun äidinkieleni. Mutta sitä ei ehkä lasketa.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Leningradin alueella syntynyt sotamies Kekkonen oli asevelvollisena Vologdan varuskunnassa, mutta tuomittiin 19.12.1941 kymmeneksi vuodeksi työleirille ja menetti kansalaisoikeutensa vielä viideksi vuodeksi. Siis vuonna 1922 syntynyt Aleksandr Pavlovitš Kekkonen.

Vuonna 1920 syntynyt korpraali Ivan Andrejevitš Kekkonen sen sijaan kaatui 10.10.1941 ollessaan 71. kiväärijalkaväen divisioonan palveluksessa.

Leningradissa vuonna 1939 armeijan palvelukseen kutsuttu, Leningradin alueen Korpikylässä syntynyt Aleksandr Ivanovitš Kekkonen puolestaan ilmoitettiin kadonneeksi lokakuussa 1941. Hän oli silloin 99. tykistörykmentin palveluksessa.

Niin että nyt se on todistettu. Kekkonen oli Neuvostoliiton palkkalistoilla. Eikä vain yksi Kekkonen, vaan ainakin kolmetoista. Niin monta Kekkosta on nimittäin Venäjän puolustusvoimien virallisessa tietokannassa, johon on rekisteröity kaikki Suuressa isänmaallisessa sodassa kaatuneet tai kadonneiksi ilmoitetut neuvostosoturit.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Mitähän se ruotsinsuomalainen kulttuuri oikein mahtaa olla? Kyselin kimppakyydissä ruotsalaiselta työkaverilta, ja hän arveli, että ainakin siihen tuntuu kuuluvan sauna, kun minä kerran pari kertaa viikossa kehun että tänään on taas sitten saunailta. Puukoista ja viinasta ei kai kohteliaisuttaan maininnut.

Sama kaveri on muuten ihan omin päin opetellut sanomaan "Missä sijaitsee lähin nakkikioski?", suomalainen opiskelijakaveri oli kuulemma opettanut. Kai sekin on sitä ruotsinsuomalaista kulttuuria. Ja työmatkalla Helsingissä kaveri oli sitten kokeillut itse kehittämäänsä vaihtoehtoa: "Missä sijaitsee lähin Alko". Vastauskin tuli, mutta ei siitä kuulemma mitään ymmärtänyt.

Mutta eihän tässä Alkoa pitänyt etsiä, vaan ruotsinsuomalaista kulttuuria. Mistähän se löytyisi? Internetistä varmaan, siellähän kaikki on nykyisin, varmaan se kulttuurikin.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

På svenska: Medvedev vann presidentvalet - nu på riktigt!

Muutaman viikon päästä Vladimir Putinin manttelinperijä Dmitri Medvedev astuu Venäjän presidentin virkaan. Siihen hänellä näyttäisi olevan oikeus. Anonyymi venäläinen bloggaaja ja tilastonikkari Podmoskovnik on nyt julkistanut laskelmansa, joiden mukaan Medvedev todennäköisesti sai 63% äänistä. Ei kuitenkaan 70 prosenttia, kuten viralliset luvut väittävät.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Tuli ihan muihin asioihin liittyvään blogitekstiin tällainen, Saran nimellä allekirjoitettu kommentti:

Ihan muusta asiasta. Luin Voima-lehdestä Satu Hassin sanoja:

"Pari vuotta sitten eräs keskieurooppalainen totesi, että siirtyessään Ruotsista Suomeen havaitsee järkyttävän suuren kulttuurieron, melkein yhtä ison kuin jatkaessaan matkaa Suomesta Venäjälle."

Ja sitten lueteltiin mitkä asiat ovat Suomessa huonommin kuin Ruotsissa: Suhtautuminen sukupuoliseen häirintään, rakentamisen laatu, energiapolitiikka.

Masennuin. Aloin lohtusyödä. Suolaista ja tulista.

Aina, aina me häviämme Ruotsille kaikessa. Miksi olemme olemassa? Voisimmeko lakata olemasta?

Sitten koetin lohtulohduttaa itseäni. No, ainakin olemme omanlaisiamme, jos olemme erilaisia kuin ruotsalaiset ja vielä enemmän eroamme venäläisistä.

Sitten ajattelin etsiä lohtublogin, jossa joku Ruotsissa asuva ihminen (kansalaisuudella ei ole väliä) sanoisi jotain hyvää Suomesta verrattuna Ruotsiin. Jotta meillekin tulisi oikeus olla olemassa, vaikka rakennammekin lisää ydinvoimaa, annamme tekstiviestihäiriköiden hallita ja talomme ovat neuvostoliittolaisia betonielementtikolosseja.

Siirrän tekstin tähän, kun se ei oikein liity Venäjän ortodoksista kirkkoa koskevaan juttuuni.

Mitähän tuohon sanoisi… Rakentamisen laatu on ainakin Ruotsissakin huononpuoleista. Toimivan ydinvoimalan sulkeminen on monen mielestä aika pöhköä niin kauan kuin paljon sähköä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Makkara, juusto, leipä ja saunat ovat Suomessa parempia, viimeksimainitut myös usein järven rannalla. Suomalainen rokki on hyvää ja sitä lauletaan usein omalla kielellä. Ja Suomessa ei ole kuninkaallisia. Kuka keksii lisää?

Lontoo on näköjään siirtymässä neukkuaikaan. Larko ja Petteri Järvinen kertovat Lontoon poliisin uudesta kampanjasta, jonka tarkoituksena on saada lontoolaiset kantelemaan poliisille henkilöistä jotka ottavat liikaa kuvia tai joilla on liikaa kännyköitä. Hehän voivat olla terroristeja.

Seurasin Larkon linkkiä ja luin lontoolaisen David Meryn tarinan. Hänet pidätettiin ja hänen asunnossaan tehtiin kotietsintä, koska hänellä oli poliisin mielestä liian lämmin takki, koska hänellä oli reppu selässään, ja koska hän metrojunaa odottaessaan otti taskustaan paperin ja luki sitä.

Aivan kuten Neuvostoliitossa aikoinaan myös Lontoossa metroasemien valokuvaaminen on nykyään kiellettyä. Niin se saattaa yhä olla Venäjälläkin, mutta napsin kuitenkin tässä joku viikko sitten kuvia Moskovan metrossa, mm. tästä SonyReaderia lukevasta miehestä, ensimmäistä kertaa kun näin tämän hienon vempeleen. Kuvasin myös metroaseman (1, 2), rautatieaseman, sekä KGB/FSB:n päämajan kyljessä kököttävän kirkon ja KGB/FSB:n päämajan seinään ruuvatun Andropovin muistolaatan. Selvä terroristi siis. Mutta jostakin syystä FSB:n edustalla seisovat poliisit eivät minua pidättäneet, katsoivat vain tarkkaan.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Esperanto: Kadavroj en kargo
Svenska: Lik i lasten

Tämä on raskas elokuva. Pimeä, absurdi, makaaberi. Neuvostoyhteiskunta takaperin käännetyssä kiikarissa, naurupeilissä joka saa itkemään. Aleksei Balabanovin elokuvassa Gruz 200 ei ole positiivisia sankareita. Tai ehkä yksi, pienikasvuinen vietnamilainen vierastyöläinen, joka yrittää pysäyttää hullun murhamiehen ja raiskaajan. Vietnamilainen ammutaan. Raiskaaja on lain vartija.

Gruz 200 on suomeksi Lasti 200. Koodinimi ruumislasteille, joita lennätetään Afganistanin sodasta jonnekin Leningradin lähistölle, likaiseharmaaseen teollisuustaajamaan jonka nimi on Leninsk. Taajama on kuvitteellinen, ruumiit oikeita. On vuosi 1984. Andropov on kuollut. Tšernenko on puhuva ruumis. Neuvostoliitto on valheelle rakennettu elävien kuolleiden valtakunta.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Kaikki tietävät, että Vladimir Putin on kotoisin Pietarista, ja että hän on tuonut mukanaan valtaan uskomattoman määrän vanhoja pietarilaisia opiskelukavereitaan, työkavereitaan, mökkinaapureitaan ja muuten vain mukavia pietarilaisia. Tarjolla on kuitenkin ollut varsin vähän tilastotietoa siitä, kuinka suuri tämän Pietarin mafian osuus Venäjän valtaelimissä oikein on. Siksi kiinnostuin, kun Helsingin Sanomat mainitsi vasta ilmestyneestä kirjasta, jossa listattiin Venäjän vallanpitäjiä kotipaikan mukaan.

Valitettavasti kävi kuitenkin ilmi, että lista ei ollut pelkästään sattumanvaraisesti kokoonkyhätty, vaan ennen kaikkea virheellinen. Presidentti Putinilla on omat edustajansa kaikissa seitsemässä "federaatiopiirissä", jotka hän aikanaan itse loi siirtääkseen valtaa kuvernööreiltä itselleen, ja kaikki seitsemän ovat listan mukaan pietarilaisia. Kiinnostavaa. Tai olisi, jos pitäisi paikkansa.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Svenska: Knivmördare årets person i Ossetien
Esperanto: Murdinto "persono de la jaro" en Osetio

Vitali Kalojev, joka neljä vuotta sitten murhasi tanskalaisen lennonjohtajan, on nyt valittu vuoden henkilöksi Ossetian tasavallassa Etelä-Venäjällä. Samassa yhteydessä hänelle luovutettiin ossetialaisen kansanrunon sankaria esittävä patsas. Sankarin molemmissä käsissä on pitkä puukko, ja kolmas puukko on vyössä.

Arkkitehti Vitali Kalojev menetti vaimonsa ja lapsensa kesällä 2002 kun venäläinen matkustajakone törmäsi DHL:n rahtilentoon Boden-järven yläpuolella ja 71 ihmistä menehtyi. Selvityslautakunnan raportin mukaan lennonjohdon tutkajärjestelmässä oli toimintavirheitä ja lennonjohtokeskus oli alimiehitetty - yksi lennonjohtaja oli vastussa kahdesta työpisteestä.

Hän oli tanskalainen Peter Nielsen. Törmäys tapahtui sen jälkeen kun venäläinen matkustajakone noudatti Nielsenin kehotusta laskeutua alemmalle reitille, eikä automaattisen varoitusjärjestelmän kehotusta nousta kiireesti ylemmäs.

Helmikuussa 2004 Vitali Kalojev matkusti Sveitsiin tapaamaan Peter Nielseniä. Tapaamisen tuloksena Peter Nielsen kuoli perheensä nähden saatuaan kolme puukoniskua sydämeensä.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

På svenska: Ryska bussen går i tid igen.

Nizjni Novgorodin itäpuolella tie seuraa Volgan etelärantaa. Junamatka Venäjän läntisiltä rajaseuduilta tänne kestää kaksi päivää. Itäisimmälle Venäjälle junamatka kestää viikon. Mutta niin kauas meidän pieni, PAZ-merkkinen venäläinen linja-automme ei aja.

Ulkona sataa lunta, mutta linja-autossa on turhankin lämmintä. Kuljettajan nauhurista kuuluu siirappisia venäläisiä iskelmiä.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Monien mielstä alamäki alkoi jo 70-luvun lopulla. Mutta Vladimir Putinin kahdeksanvuotisella valtakaudella useimpien venäläisten elintaso on noussut. Kukaan ei halua takaisin kaootisen 90-luvun hyperinflaatiota, romahtavia pankkeja ja mumisevaa presidenttiä joka valtiovierailulla saattaa ruveta johtamaan kunniavartioston sotilasorkesteria.

Siksi Vladimir Putin on Venäjällä suosittu, ja siksi hänen tukipuolueensa Yhtenäinen Venäjä saa sunnuntain parlamenttivaaleissa suurvoiton.

Putin on kylläkin kiristänyt ruuveja monta kierrosta, poistanut kuvernöörinvaalit kokonaan, hiljentänyt kriittiset tiedotusvälineet ja käyttänyt oikeusjärjestelmää valikoivasti saadakseen pois kuvioista ne kiusalliset oligarkit, jotka eivät halua tanssia hänen pillinsä mukaan. Ja se on monien venäläisten mielestä ihan hyvä juttu.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Viikkolehti Kommersant Vlast julkaisee tuoreimmassa numerossaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi pitkän artikkelin Suomen historiasta 1700-luvulta itsenäistymiseen saakka. Alussa väitetään, että Suomi oli suurruhtinaskunta jo Ruotsin vallan aikana, mutta ainakin näin nopeasti silmäiltynä juttu vaikuttaa muuten varsin asialliselta, vaikka otsikoksi onkin valittu "Финляндия ничего не платила целое столетие" eli "Suomi ei sataan vuoteen ole maksanut mitään".

Tämä mitäänmaksamattomuus on sitaatti kenraali Mihail Borodkinin vuonna 1909 julkaisemasta artikkelista, jossa hän valittaa ettei Suomi maksa veroja Venäjän valtion kassaan.

Artikkelin lopussa pääkaupungin siirto Pietarista Moskovaan kytketään Suomen itsenäistymiseen, mutta tuskinpa se ainoa tai edes tärkein syy oli.

Juttu on täällä: "Финляндия ничего не платила целое столетие"

Svenska: Putin mindes stora terrorns offer

Venäjällä ei ole historiassaan mitään häpeämistä. Näin on Vladimir Putin todennut. Tai ainakin vähemmän kuin monilla muilla mailla, hän sitten lisäsi.

Aika monet yllättyivätkin, kun presidentti Putin tiistaina, Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivänä, vieraili Butovon joukkohautojen muistomerkillä, aivan Moskovan kehätien tuntumassa. Butovossa teloitettiin elkouun 1937 ja lokakuun 1938 välillä vähintään 20.761 ihmistä - niin monen nimet tunnetaan. Kaiken kaikkiaan pelkästään Butovon joukkohaudoissa saattaa maata yli sata tuhatta uhria.

Butovossa entinen KGB:n agentti Vladimir Putin osallistui muistojumalanpalvelukseen, sytytti kirkossa kynttilän ja laski kukkia ristin juurelle, kaikkien niiden miljoonien ihmisten muistoksi, jotka KGB ja sen edeltäjät neuvostoaikana tappoivat.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

På svenska: Moralens väktare

Parempaa mainosta voi taideteos tuskin saada.

Kaksi venäläisiin miliisivormuihin puettua miestä seisoo lumihangessa koivumetsässä Novosibirskin lähellä ja suutelee toisiaan. Venäjän kulttuuriministerin Aleksandr Sokolovin mukaan tällainen on täysin sopimatonta pornografiaa, kuvaa ei missään tapauksessa saa panna esille Pariisissa. Miliisipusu ja vielä ainakin 15 muuta moraalisesti arveluttavaa taideteosta, jotka kyllä ovat saaneet olla esillä Tretjakovin galleriassa Moskovassa, pysäytettiin rajalla, eivätkä ne näin ollen saa olla mukana Pariisissa alkavassa venäläisen nykytaiteen näyttelyssä.

Puhuessaan taulujen sopimattomuudesta kulttuuriministeri otti tuekseen Moskovan patriarkan Aleksin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen edessä Strasbourgissa äskettäin pitämän homofobisen puheen.
La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Venäjän suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev taisi vahingossa sohaista kusiaispesään kommentoidessaan verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa venäjän kielen asemaa Suomessa:

Venäjän kielen asemaa on parannettava Suomessa ja suomen kielen asemaa Venäjällä. Suomalaisyritysten enemmistö haluaisi palkata venäjän kieltä taitavia, mutta heistä on pulaa. Tiedämme tämän johtuvan siitä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Globalisaation vahvistuessa jokaisen pitää osata jotain eurooppalaista kieltä. Neljännen kielen opiskeluun jää vähän mahdollisuuksia.

Rumjantsevin logiikassa on kuitenkin pieni aukko: eikö venäjä muka ole eurooppalainen kieli? Ja ruotsi? Mutta Rumjantsev taisikin tarkoittaa että jokaisen on osattava englantia, ei vain halunnut sanoa sitä suoraan.

Anna Politkovskajan murhasta on kulunut tasan vuosi, ja hänen muistokseen järjestetään mielenosoituksia joka puolella maailmaa. Mitäpä tekee silloin Vladimir Putin?

Hän viettää tietenkin 55-vuotispäiväänsä järjestämällä Kremlissä juhlallisen vastaanoton puolustusvoimien korkeimmille päälliköille. Koskaan aikaisemmin hän ei kylläkään ole juhlinut syntymäpäiväänsä julkisesti, mutta tällä kertaa tilaisuus oli hänen mielestään sopiva, koska presidenttikauden loppusuora lähestyy ja koska 55 on "melkein tasaluku", kuten Putin itse televisiokameroiden edessä selitti. Ja se, että Anna Politkovskaja artikkeleissaan arvosteli kovin sanoin juuri Venäjän armeijaa, ei tietenkään liity kutsuvieraslistaan mitenkään.

Syntymäpäivävastaanotollaan hän sitten käytti tilaisuutta hyväkseen ja kertoi, kuinka suuri merkitys Venäjän puolustusvoimilla on, ja kuinka paljon asiat ovat armeijassa, ja erityisesti Kaukasiassa, viime vuosina parantuneet. Vaan vielä on vähän tehtävää, hän sanoi. Siksi nyt on palkkoja korotettava ja rakennettava asuntoja sotaväelle.

Suuren johtajan syntymäpäivän kunniaksi oli myös tuhatmäärin Putin-jugendin nimelläkin tunnetun Naši-nuorisojärjestön väkeä komennettu valtavaan juhlamielenosoitukseen Moskovan keskustaan. Monilla heistä oli päällään punaiset paidat joissa oli Putinin kuva ja teksti "meidän valintamme".

Tuntuu jotenkin tutulta. Niin, onko jotakin ikävää muka tapahtunut? Siitä ei puhuta, keksitään sen sijaan jotakin kivaa. Kaikki mukaan! kuului kutsu, kun Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisiä radioaktiivisia sateita odotellessa järjestettiin valtavat vappumielenosoitukset. Ja parhaat filmit näytettiin neuvostotelevisiossa aina pääsiäisaattona, ettei kukaan saisi päähänsä lähteä pääsiäisyön jumalanpalvelukseen.

Putinin ilmoitus maanantain puoluekokouksessa oli vuoden poliittinen tapaus Venäjällä. Nyt tiedämme senkin, miksi Putin vaihtoi hallituksen: valmistaakseen maaperää tälle ilmoitukselle.

Vuosikausia kremlologit ovat tuijottaneet kristallipalloihinsa saadakseen selville, mitä Putin aikoo tehdä vuoden 2008 presidentinvaalien jälkeen, ja kuka saattaisi nousta presidentin paikalle hänen jälkeensä. Nyt saimme vastauksen ensimmäiseen kysymykseen, ja tiedämme myös, että toisella kysymyksellä ei enää ole merkitystä. Putinin mielestä on nimittäin mahdollista, että hänestä itsestään voisi tulla pääministeri. Se, mikä Putinin mielestä on mahdollista, yleensä myös tapahtuu. Silloin ei liene suurempaa väliä sillä, kuka presidentin paikalle päätyy, mutta Putinin juuri valitsema pääministeri Viktor Zubkov sopisi varmaan hyvin.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen oli pakko ostaa. Kirja kuulosti hauskalta, ja vaikutti siltä, että se voisi koskettaa ruotsinsuomalaista. Kirjan luettuani voin todeta, että se olisi voinut olla paremminkin kirjoitettu, mutta toki se ajatuksia herätti. Kai yksi ja toinen silloin tällöin kaipaa jonnekin muualle kuin sinne missä on. Ja muistuipa mieleen, että tunnen yhden ihan oikeankin suomalaisen, joka on muuttanut nimensä ruotsalaiseksi, eikä edes pidä saunomisesta.

Kirjan sankari Mikko Virtanen toteaa jo lapsena olevansa vahingossa Suomeen syntynyt ruotsalainen. Isä yrittää jarrutella pojan perverssiä taipumusta, kätkee Kalle Anka-lehdet ullakon lattialautojen alle ja peittää tussilla maitopurkin ruotsinkieliset tekstit. Vaan mikään ei auta.

Aikuisena Mikko Virtanen palvoo Olof Palmen kuvalla varustettua kotialttariaan ja opettelee ulkoa Ingmar Bergmanin elokuvaa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Joululomaa hän matkustaa viettämään Thaimaahan, ei siksi että se on Thaimaa, vaan siksi että pala Ruotsia on vuodenvaihteessa siellä.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Jostakin syystä Suomen poliisi on viime viikkoina ollut kovasti kiinnostunut tästä minun blogistani. Kiinnitin asiaan huomiota 12.9. kun joku Keskusrikospoliisin IP-osoitetta käyttävä, Windows NT 5.1-käyttöjärjestelmällä pyörivä kone kävi urakalla läpi vanhoja tekstejäni. Poliisin mielenkiinnon sinä päivänä oli selvästi herättänyt Fjodorov-juttuni, koska poliisin kone tutki kaikki sivut, joihin sieltä oli ihmissilmin näkymättömiä, WordPress-blogiohjelman automaattisesti luomia linkkejä.

Tänään poliisi oli taas samalla asialla, ja juttu alkoi kiinnostaa minuakin sen verran, että katsoin mitä sivuja kyseisestä IP-osoitteesta on aikaisemmin haettu. Ensimmäinen hakuuni osunut linkki menee vanhaan Žirinovskin haastatteluun, ja sinne poliisi on tullut Wikipedian Žirinovski-sivun kautta joskus keväällä.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

På svenska: Ryska poddsändningar känner inga gränser

Radio on parhaimmillaan kaikista tiedotusvälineistä suorin ja rehellisin, näin täytyy todeta, vaikka itse olenkin lehtialalla. Tämä koskee erityisesti suoria lähetyksiä, joissa ei seurata käsikirjoitusta, vaan keskustellaan vapaasti. Lähetyksen osanottajat saavat tuoda esille omat näkökulmansa ja kuulija päättää itse, kenen argumentit ovat painavimmat, siinä ei toimituksen linja paljon paina sen jälkeen kun vieraat on kerran päästetty studion ovesta sisään. Sama voi tietysti onnistua näköradiossakin, mutta siinä kuva häiritsee kuuntelua ja voi valehdellakin.

Toki suorassa radiolähetyksessäkin voi valehdella, mutta silloin ottaa suuren riskin, sillä paljastettu valehtelija häviää armotta keskustelun kuin keskustelun. Ehkä siksi tällaisia keskusteluohjelmia ei Neuvostoliitossa juuri ennen glasnostia tunnettukaan. Nyt radion keskusteluohjelmat ovat paras tapa pysyä perillä siitä, mitä Venäjällä tapahtuu - ja niin kauan kuin Eho Moskvy voi jatkaa entisellä linjallaan on Venäjän sananvapaudella vielä toivoa.

Ajattelin kirjoittaa tähän vain muutaman sanan johdannoksi kuunteluvihjeisiin, mutta sanoja tulikin yllättävän paljon kun rupesin muistelemaan menneitä. Vihjeet löytyvät kuitenkin jutun lopusta, jonne on helppo hypätä jos siltä tuntuu.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Kiinnostus Andrei Fjodorovin historiankirjoitusta kohtaan on ollut aikamoista, joten käännän tähän pätkän toisestakin Venäjällä vastikään ilmestyneestä jutsta, joka sivuaa Suomen ja Venäjän rajan historiaa. Komsomolskaja Pravda kertoi oman näkemyksensä samalla kun se uutisoi Kainuun Sanomien Karjala-jutuista.

Komsomolskaja Pravda on siinä mielessä kiinnostava lehti, että sillä on aikamoinen lukijakunta, ja se seurailee Kremlin kantoja varsin uskollisesti. Gazprom oli muuten mukana kuvioissa kun Komsomolskaja Pravda alkuvuodesta vaihtoi omistajaa. Komsomolka oli myös ahkerana kun Viroa piti moittia patsaskiistan aikoihin. Niin että tämä allaoleva näkemys talvisodan historiaan ei toki mitenkään ole suunnattu Suomea vastaan, vaan kertoo vain siitä, millainen historiankirjoitus nyt on suosiossa ja käy kaupaksi Venäjän valtamediassa. (Muitakin lehtiä sekä radioasema Eho Moskvy on onneksi yhä olemassa.)

Lisää Komsomolskaja Pravdasta:

• Rysslands heliga informationskrig
• Kremlin turns back to Pravda as state voice in modern world
• “Комсомолка” не досталась “Газпрому”
• Лояльных попросили на выход: пришло время «своих»

Komsomolskaja Pravdan alkuperäinen juttu:

• Россия хотела продать финнам часть Карелии?

Jutun alku suomeksi:

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Hesari kirjoittaa Andrei Fjodorovin Venäjällä ilmestyneestä jutusta Karjala-kauppoihin liittyen. Mutta juttu on muutenkin kiinnostava ja kertoo paljon Venäjän uudesta historiankirjoituksesta. Hesari keskittyy jutun jälkipäähän, mutta käänsin tähän taustatiedoksi pätkän jutun alkuosasta. Anteeksi kapulakieli - yritin tehdä mahdollisimman sananmukaisen käännöksen, ja alkuperäinen teksti ei ole kovin kaunokirjallisesti muotoiltu.

Tällä Venäjän "uudella historiankirjoituksella" ei tietysti ole mitään tekemistä vakavasti otettavan tieteen kanssa. Uuden oppaan historianopettajille tilasi presidentin kanslia, eikä sitä annettu ammattihistorioitsijan kirjoitettavaksi.

Asia onkin kiinnostava lähinnä Venäjän yhteiskunnallisen ilmapiirin mittarina. 1990-luvun alussa Venäjän johto saattoi pyytää anteeksi Molotov-Ribbentrop-sopimusta ja todeta, että Stalinin hallinto oli rikollinen. Nyt todetaan, että mitään väärää ei ole Venäjän puolelta tehty, ja jos onkin, muualla on tehty pahempaakin.

Tällaiselle näkökulmalle on tietysti hyvät markkinat kansalliseen alennustilaan kyllästyneiden venäläisten keskuudessa, mutta seuraukset voivat olla ennalta-arvaamattomia.

Asiaan liittyen:

• Kuka muistaa puhdistuksia?
• Talvisodan venäläinen historia 2
• En förutsägbar historia
• Galna ryska nationalister
• En äkta finsk tidningsanka?

Tässä alkuperäinen juttu:

• Аргументы Недели 29.8.2007: Кусочки России за 40 млрд. долларов

Ja alla pääkohtia jutun alkupäästä. La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»

Elokuun 19. päivänä 1991 olin sattumalta Helsingissä, enkä Moskovassa, vaikka Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtaja olinkin. Olimme vaimoni kanssa palaamassa lomamatkalta Kreikasta, ja olimme jääneet yöksi sisareni silloin tyhjillään olleeseen yksiöön STT:n toimiston viereen Helsinkiin.

Loma oli ohi, ja ensimmäinen työviikko alkoi rysäyksellä, kun aamutuimaan väänsin radiosta kuulumaan Ylen uutiset. Moskovassa oli tapahtunut vallankaappaus. Keskiaalloilta sain heti kuulumaan Moskovan radion, joka tietysti lähetti vain klassista musiikkia.

Tarkoitus oli ollut viettää ensimmäinen työpäivä Kansan Uutisten toimituksessa suunnittelemassa syksyn hommia, mutta nyt oli muuta suunniteltavaa. Jo käytävällä, ennen kuin ehdin päätä pahkaa rynnätä toimituksen aamukokoukseen, kuulin ihmeteltävän, että missä se Kniivilä nyt luuhaa, kun ei Moskovassa vastaa puhelimeen. Vuonna 1991 ei Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajallakaan ollut kännykkää, ensimäisen matkapuhelimen sain vasta 1994 kun olin aluetomittajana Vaasassa.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»