Enskriboj kun etikedo kielet
Hienompia kieliä - ja huonompia
Verkita de Kalle je 2008-06-19 – 10:33Svenska: Fina språk och mindre fina
Esperanto: Lingvoj prestiĝaj kaj malprestiĝaj
Kielien osaaminen on usein hienoa, mutta ei ihan aina. Ruotsalainen joka on oppinut vaikkapa arabiaa aikuisiällä saa kuulla ihailevia kommentteja. Ollenkaan yhtä hienoa ei sen sijaan ole, jos joku on aikuisiällä oppinut ruotsia, ja puhuu arabiaa äidinkielenään. Sen vähemmän hienon kielen nimi voi olla myös suomi, tai jotakin sinnepäin.
Joku päivä sitten oli työhönottohaastattelussa, ja minulta kysyttiin, puhunko mahdollisesti joitakin muitakin kieliä:
- Siis venäjän lisäksi, ja tämän suomen… visst heter det finska?
Suomen tasavallan valtakieli on ruotsiksi tosiaankin "finska", eikä esimerkiksi "finländska", kuten tyhmempi voisi luulla ja usein luuleekin. Se on myös minun äidinkieleni. Mutta sitä ei ehkä lasketa.
Etikedoj: esperanto, kielet, ruotsinsuomalaisuus
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Venäjän suurlähettiläs vastustaa pakkoruotsia?
Verkita de Kalle je 2007-10-11 – 15:54
Venäjän suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev taisi vahingossa sohaista kusiaispesään kommentoidessaan verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa venäjän kielen asemaa Suomessa:
Venäjän kielen asemaa on parannettava Suomessa ja suomen kielen asemaa Venäjällä. Suomalaisyritysten enemmistö haluaisi palkata venäjän kieltä taitavia, mutta heistä on pulaa. Tiedämme tämän johtuvan siitä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Globalisaation vahvistuessa jokaisen pitää osata jotain eurooppalaista kieltä. Neljännen kielen opiskeluun jää vähän mahdollisuuksia.
Rumjantsevin logiikassa on kuitenkin pieni aukko: eikö venäjä muka ole eurooppalainen kieli? Ja ruotsi? Mutta Rumjantsev taisikin tarkoittaa että jokaisen on osattava englantia, ei vain halunnut sanoa sitä suoraan.
Etikedoj: kielet, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Suomiko voitti taas?
Verkita de Kalle je 2007-06-04 – 9:20
Euroviisuista on jo aikaa, mutta eipä ole monikaan huomannut, että ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa tämän kilpailun voitti suomeksi esitetty kappale. Ai että miten niin? No, kuunnelkaa vaikka.
Selvää suomeahan tuo oli. Ainakin melkein. Ja nauhoituksen teki viisuvoittaja Marija Šerifović itse, jo kauan ennen kilpailua. Itse kilpailussa kappale tosin sitten jostain syystä esitettiin serbian kielellä, mutta mitäpä siitä. Ja paitsi että Marija Šerifović osaa laulaa suomeksi, hän on ensimmäinen muulla kielellä kuin englanniksi laulava eurooppalainen viisuvoittaja sitten vuoden 1991. Edellinen oli Carola.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Yksi kieli, yksi mieli?
Verkita de Kalle je 2007-05-06 – 11:03
Viron hallitus sohaisi tietysti kepillä muurahaispesään koskiessaan neuvostoliittolaiseen vapaudenpatsaaseen, mutta kuohunnan perimmäiset syyt ovat kyllä ihan muualla kuin patsaan paikassa, eivätkä Viron perimmäiset ongelmat patsaita siirtelemällä ratkea.
Integraatio on kaunis sana, jota poliitikot Ruotsissakin mielellään toistelevat, mutta mitä se oikein tarkoittaa, ja miten se eroaa assimilaatiosta? Virossa integraatiolla on tarkoitettu vähemmistökielen käytön kieltämistä julkisissa yhteyksissä ja kielitestejä kansalaisiksi pyrkiville, vaikka nämä olisivat Virossa syntyneet ja koko ikänsä asuneet.
Pari päivää ennen Tallinnan levottomuuksia satuin käymään Itä-Virossa, Narvassa, Viron kolmannneksi suurimmassa kaupungissa, jossa yli 95 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Narva on koko Euroopan unionin venäjänkielisin kaupunki, mutta ei sitä katukuvasta huomaa. Viron kielilain mukaan kaikkien julkisten kylttien ja mainosten on nimittäin oltava vironkielisiä, ja Narvassa lakia noudatetaan.
Etikedoj: kielet, Sisuradio, Venäjä, Viro
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Gringo-Huttusen vaaralliset sanat
Verkita de Kalle je 2007-03-05 – 12:59
Voisi melkein luulla että landskronalainen Marko Huttunen on osa Gringo-lehden mainoskampanjaa. Tai että Gringo-lehden suunnittelema Landskronan toimitus on osa Marko Huttusen mainoskampanjaa. Ainakaan minä en ollut kuullut kummastakaan ennen kuin Huttunen keksi lähettää lehdistötiedotteen jossa hän käski Gringo-lehden pysyä siellä missä pippuri kasvaa, eli siis Tukholman mutakuonolähiöissä. Omalla kotisivullaan, jonka osoite tietysti on huttunen.se, Huttunen toteaa että on helpompi luetella ne tiedotusvälineet joissa asiaa ei otettu esille kuin ne joissa siitä on kerrottu.
Tuskinpa Huttunen luuli, että Gringo-lehden toimitus hänen neuvoistaan välittäisi. Ja jos olisi luullutkin, neuvon olisi tietysti voinut lähettää sähköpostina suoraan Gringon toimitukseen. Mutta eihän sillä lailla pääse radioon, televisioon ja lehtiin. Vaan jos 24-vuotias kokoomuslainen kunnanvaltuuston jäsen toitottaa raitilla että poliittisesti korrekteja tukholmanpellejä ei kaivata Landskronaan mutakuonoja ja Sverige-demokraatteja yllyttämään, silloin kyllä uutiskynnys ylittyy.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Landskronan neliskulmainen pyörä
Verkita de Kalle je 2007-02-06 – 12:04Landskronassa on taas ruvettu keksimään neliskulmaista pyörää, vaikka tieteelliset tutkimukset ovat jo moneen kertaan osoittaneet, että pyöreä pyörä pyörii paljon paremmin. Eli siellä on taas kerran kouluviranomaisten päähän pälkähtänyt, että kielletäänpä lapsia puhumasta muita kieliä niin oppivat ainakin ruotsia.
Eikös tämän asian pitänyt jo olla monta kertaa käsitelty? No, kai se pitää paikkansa, että kaikki uusi on vain hyvin unohdettua vanhaa. Ja onhan tänne Skooneen sentään aika pitkä matka Tornionlaaksosta, jossa suomen kielen eli meänkielen puhuminen kouluissa oli kielletty ainakin 50-luvun lopulle, paikoin kai pitkälle 60-luvun puolellekin.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi
Verkita de Kalle je 2006-12-11 – 20:13Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun olin lukenut Suomen Kuvalehdestä EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin valtiovierailunomaisesta visiitistä Orhan Pamukin luona Istanbulissa.
Lumi on hieno kirja, ja kaikkein kummallisinta on se, että se tuntuu aivan suomalaisen kirjoittamalta. Se on aikamoinen ihme, mutta suomentaja Tuula Kojo onkin kääntänyt Pamukin kirjoja suoraan turkista jo kolmetoista vuotta. Lumea kääntäessään hän matkusti varta vasten Karsin kauniiseen, köyhään ja surulliseen kaupunkiin Itä-Turkkiin, kaupunkiin johon Orhan Pamuk oli romaaninsa sijoittanut.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Monikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?
Verkita de Kalle je 2006-10-09 – 20:13Kaikki ovat tietysti huomanneet, että meneillään on monikulttuurivuosi… Ai että ette ole huomanneet? Mitenkäs se on mahdollista? Hallitushan julisti jo viime vuonna, että vuosi 2006 tulee olemaan monikulttuurinen. "Vuodesta 2006 alkaen etninen ja kulttuurinen moninaisuus julkisesti rahoitetussa kulttuuritarjonnassa tulee kasvamaan", ilmoitti hallitus nettisivullaan. Tosin itse nettisivu ei ole mitenkään monikulttuurinen, se on ainoastaan ruotsinkielinen, ja sanaa "kieli", tai siis tietysti ruotsiksi "språk", sitä ei ministeriön monikultturisivulla mainita kertaakaan.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
