Lähdekritiikin merkityksestä

Verkita de Kalle je 2008-01-28 – 13:12

energiajatti.jpgKaikki tietävät, että Vladimir Putin on kotoisin Pietarista, ja että hän on tuonut mukanaan valtaan uskomattoman määrän vanhoja pietarilaisia opiskelukavereitaan, työkavereitaan, mökkinaapureitaan ja muuten vain mukavia pietarilaisia. Tarjolla on kuitenkin ollut varsin vähän tilastotietoa siitä, kuinka suuri tämän Pietarin mafian osuus Venäjän valtaelimissä oikein on. Siksi kiinnostuin, kun Helsingin Sanomat mainitsi vasta ilmestyneestä kirjasta, jossa listattiin Venäjän vallanpitäjiä kotipaikan mukaan.

Valitettavasti kävi kuitenkin ilmi, että lista ei ollut pelkästään sattumanvaraisesti kokoonkyhätty, vaan ennen kaikkea virheellinen. Presidentti Putinilla on omat edustajansa kaikissa seitsemässä "federaatiopiirissä", jotka hän aikanaan itse loi siirtääkseen valtaa kuvernööreiltä itselleen, ja kaikki seitsemän ovat listan mukaan pietarilaisia. Kiinnostavaa. Tai olisi, jos pitäisi paikkansa.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»


Temo: , , ,
Lingvo: Suomeksi | Neniuj komentoj »

Vadelmaveneellä sinne missä meitä ei ole

Verkita de Kalle je 2007-09-20 – 21:08

vadelmavene.jpgMiika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen oli pakko ostaa. Kirja kuulosti hauskalta, ja vaikutti siltä, että se voisi koskettaa ruotsinsuomalaista. Kirjan luettuani voin todeta, että se olisi voinut olla paremminkin kirjoitettu, mutta toki se ajatuksia herätti. Kai yksi ja toinen silloin tällöin kaipaa jonnekin muualle kuin sinne missä on. Ja muistuipa mieleen, että tunnen yhden ihan oikeankin suomalaisen, joka on muuttanut nimensä ruotsalaiseksi, eikä edes pidä saunomisesta.

Kirjan sankari Mikko Virtanen toteaa jo lapsena olevansa vahingossa Suomeen syntynyt ruotsalainen. Isä yrittää jarrutella pojan perverssiä taipumusta, kätkee Kalle Anka-lehdet ullakon lattialautojen alle ja peittää tussilla maitopurkin ruotsinkieliset tekstit. Vaan mikään ei auta.

Aikuisena Mikko Virtanen palvoo Olof Palmen kuvalla varustettua kotialttariaan ja opettelee ulkoa Ingmar Bergmanin elokuvaa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Joululomaa hän matkustaa viettämään Thaimaahan, ei siksi että se on Thaimaa, vaan siksi että pala Ruotsia on vuodenvaihteessa siellä.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»


Temo: , ,
Lingvo: Suomeksi | Neniuj komentoj »

Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Verkita de Kalle je 2006-12-11 – 20:13

Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun olin lukenut Suomen Kuvalehdestä EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin valtiovierailunomaisesta visiitistä Orhan Pamukin luona Istanbulissa.

Lumi on hieno kirja, ja kaikkein kummallisinta on se, että se tuntuu aivan suomalaisen kirjoittamalta. Se on aikamoinen ihme, mutta suomentaja Tuula Kojo onkin kääntänyt Pamukin kirjoja suoraan turkista jo kolmetoista vuotta. Lumea kääntäessään hän matkusti varta vasten Karsin kauniiseen, köyhään ja surulliseen kaupunkiin Itä-Turkkiin, kaupunkiin johon Orhan Pamuk oli romaaninsa sijoittanut.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»


Temo: , , , , ,
Lingvo: Suomeksi | Neniuj komentoj »

Taistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata

Verkita de Kalle je 2006-02-06 – 11:30

Ilkka Kylävaara: Taistolaisuuden musta kirja
Heikki Mäki-Kulmala: Taistolaisuuden harmaa kirja

Taistolaisuuden historia on vieläkin sen verran kuuma peruna, että ennenkuin siitä rupeaa puhumaan on paras esitää jonkinlainen tuoteseloste itsestään. Jos joku ei sitä sattuisi muistamaan tai tietämään, niin taistolaisuushan oli Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä vaikuttanut, Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihannoinut ääriliike, jonka poliittinen painoarvo yleisten syiden vuoksi oli jonkin verran suurempi kuin Ruotsin KPML(r):n.

Taistolaisuuden kultakautta oli 1970-luku, ja silloin meikäläinen oli vielä liian nuori hurahtamaan poliittiseen hihhulointiin, mikä ei tietenkään tarkoita ettenkö mahdollisesti olisi voinut hurahtaa jos ikä olisi riittänyt ja tilanne niin vaatinut.

La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»


Temo: , , , , ,
Lingvo: Suomeksi | Neniuj komentoj »