Enskriboj kun etikedo muistot
Oma kieli tärkeä Färsaarillakin
Verkita de Kalle je 1996-03-17 – 16:40VAASA (KU)
Suomalaiset ovat Hanus Andreassenin mielestä samannäköisiä kuin färsaarelaiset. Kun asukkaita Färsaarilla lisäksi on vain nelisenkymmentä tuhatta, Pohjola-Nordenin kutsuma Andreassen tapasi Pohjanmaata kiertäessään tämän tästäkin tutunnäköisiä tyyppejä, joista kukaan ei kuitenkaan ymmärrä fäärin kieltä.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta yritti viime viikolla kiinnittää huomiota kansallisten kielten ja kulttuurien asemaan. Ylioppilaskunnan mielestä kansainvälistymisen mukanaan tuoma vieraiden kielten suosiminen johtaa siihen, että esimerkiksi englanti valtaa jatkuvasti tilaa suomelta ja ruotsilta.
Etikedoj: muistot
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Operaatio pelastautukoon ken voi
Verkita de Kalle je 1996-01-17 – 16:22Nyt taas Stalinia tarvittaisiin. Kun gruusialainen viiksiniekka pisti Tshetshenian koko isänmaanpettureiksi havaitun väestön junavaunuihin ja muutaman kymmenen vuoden jäähylle Siperiaan vuorokaudessa, ei Jeltsin onnistu nitistämään edes sataa terroristia panttivankeineen.
Virallista versiota Pervomaiskojen tapahtumista tuskin uskoo presidentti itsekään. Ja jos uskoo, herra meitä varjelkoon. Sen mukaan nimittäin tshetsheeniterroristit olivat etukäteen suunnitelleet linnoittautuvansa Pervomaiskojen kylään ja ottavansa kylän asukkaat panttivangeiksi. Kylään oli edeltä käsin kaivettu laaja tunneliverkosto ja piilotettu raskasta aseistusta.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Asuuko ulkomaillakin ihmisiä?
Verkita de Kalle je 1995-12-17 – 16:25Mitä kauemmin Venäjältä on poissa, sitä vieraammalta, vaarallisemmalta ja samalla kaukaisemmalta itäinen naapurimaa alkaa tuntua. Suomen televisio paasaa mafiasta, Zhirinovskista ja köyhyydestä, eikä Venäjän television paperinmakuisista uutisistakaan saa kovin elävää kuvaa siitä, miten Venäjällä nykyään eletään.
Kun en ollut käynyt Moskovassa pariin vuoteen, luulin tulevani vieraaseen, vaaralliseen kaupunkiin, jossa kaikki on muuttunut sitten viime näkemän. Kameralaukun otin sentään mukaan, vaikka tutut arvelivat, että se varastetaan varmasti heti.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä
Verkita de Kalle je 1995-12-17 – 16:23Tietoa levitetään provinssiin
MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä
Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin.
Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään ei Venäjällä ole itsestään selvää, että viranomaiset noudattavat kaikkia itse säätämiään lakeja, mutta kansalaiset eivät usein myöskään itse tunne oikeuksiaan ja osaa vaatia niitä.
Etikedoj: muistot, Suomi, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Romanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin
Verkita de Kalle je 1995-11-17 – 16:26Oma kieli tuo itsevarmuutta
ALAJÄRVI(KU)
Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.
-Minä huomasin, että kieli on häviämässä lakeuksilta pian tykkänään, eihän se periydy, kun sitä ei lapsille puhuta. Itse minä olen vaalean kanssa naimisissa, enkä ole lapsille kieltä opettanut.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Sarajevolainen Tampereen esperantokongressissa
Verkita de Kalle je 1995-08-17 – 16:29Pakolaisen elämä olisi katkeraa
TAMPERE (KU)
Tampereelle henkensä kaupalla Sarajevosta matkustanut Bosnian esperantoliiton sihteeri Sefik Rizvanovic ei halua liioitella taipaleen riskejä - Sarajevoon jääminen olisi ollut vaarallisempaa. Silti Rizvanovic ei epäröi paluutaan Sarajevoon.
Rizvanovic on KU:n lukijoille tutun Senad Colicin läheinen ystävä, ja alun alkaen molempien oli määrä osallistua Tampereen esperantokongressiin. Colic ei kuitenkaan halunnut jättää perhettään kolmeksi viikoksi lasten järkytyttyä lähelle osuneesta tuhoisasta kranaatista.
-Meitä oli lähdössä useampiakin, mutta kukaan ei lopulta halunnut jättää perhettään kongressin ajaksi, joten minä matkustin yksin, kertoo Rizvanovic, jonka perhe on turvassa Sloveniassa.
Etikedoj: muistot
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Mitä hyötyä esperantosta muka on?
Verkita de Kalle je 1995-03-17 – 16:31Tuli kirje Sarajevosta, Kroatian ja Ruotsin kautta. Kuoressa on kroatialainen joulupostimerkki, palautusosoitteeksi on merkitty Zagreb - Sarajevoon ei posti kulje.
Kirjeen on lähettänyt Senad Colic, sarajevolainen esperantisti, sähköteknikko. Senad kiittää ruokapaketista, jonka lähetin tammikuussa 1994. Paketti on minulta jo melkein unohtunut. "Lapset ilahtuivat kovasti paketista makeisten takia, niitä on sodan aikana vaikea hankkia."
Senad kertoo, että Sarajevon radio on jälleen pystynyt aloittamaan esperantonkieliset radiolähetyksensä, jotka sodan vuoksi ovat olleet keskeytyksissä. Lähetin on heikko, Suomeen saakka ohjelmat tuskin kuuluvat, mutta Senad lähettää hiilipaperikopion yhden lähetyksen käsikirjoituksesta.
Etikedoj: muistot
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Paavo puhui kansalle
Verkita de Kalle je 1995-02-17 – 16:45Valtiomies Lapuan tanssilavalla
LAPUA (KU)
Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille.
Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien toiselle puolelle, tanssilavan pysäköintipaikka on täynnä. Päällysvaatteet jäävät autoihin pakkaseen, ja tien yli pyrähdetään tummassa puvussa. Viisi markkaa naulakkorahaa säästyy.
Perjantai-illan pohjalaisten karkeloiden esiintyjinä ovat Etelä-Pohjanmaan keskustajärjestöjen mainoksen mukaan "suursuosikit Tapani Kansa ja Paavo Väyrynen orkestereineen". Paavo on lennätetty paikalle helikopterilla ja istuu baarissa yleisön ihmeteltävänä. Vieressä istuu piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Vihriälä ja muuta keskustaväkeä alenevassa arvojärjestyksessä.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Fascistit vainosivat Vaasassa
Verkita de Kalle je 1995-02-17 – 16:42Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle
VAASA (KU)
Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle.
Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta sen jälkeen kun lehti lopetti ilmestymisensä. Kirjastonhoitaja arvelee, että lehtiä ei ehkä aikanaan tilattu taloon lainkaan liiallisen punaisuuden vuoksi.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Poika tuli
Verkita de Kalle je 1995-01-10 – 16:36Venäjällä on jälleen menossa jokasyksyinen vallankaappaus - Tshetsheniassa ammutaan ja Jeltsin ryyppää datshallaan. Mutta tällä kertaa ei jaksa kiinnostaa. Maailma on täynnä kurjuutta, Väyrynen istuu Strasbourgissa, Kokkolassa toistasataa jäi maanantaina työttömäksi. Toimittajaa pitäisi kiinnostaa.
Ensimmäisen lapsen syntymä on kuitenkin sen sortin vallankumous, että siinä ei enää pelkkä sissisota tai Väyrynen riitä hätkäyttämään. Kun kaveri vielä saa päähänsä tulla kuukautta ennen aikojaan ja joutuu ensi alkuun keskoskaappiin letkujen jatkoksi, tarvitaan vanhempien mielenkiinnon kääntämiseksi vähintäänkin muutaman megatonnin ydinpommi.
La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»
Etikedoj: muistot
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Solženitsyn vihdoin valkokankaalla
Verkita de Kalle je 1994-11-15 – 16:15Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen
VAASA (KU)
Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita.
Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon luovuttamista Solzhenitsynille. Kirjailija ei kuitenkaan palkintojenjakotilaisuuteen saapunut, eikä ensi-iltaakaan Helsingissä järjestetty, sillä elokuvan esittäminen oli Suomessa kielletty.
Etikedoj: muistot, sensuuri, Solžnitsyn, Suomi, Солженицын
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Alahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa
Verkita de Kalle je 1994-07-17 – 16:37Kieliraja on ollut ylittämätön
VAASA (KU)
Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva - suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana.
Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen ja päätetty tehdä jotakin.
Etelän suurissa kaupungeissa kieliraja kulkee usein kodin ulko-oven kohdalla, kaupungilla ruotsinkielisten on usein tultava toimeen suomen kielellä. Aikaisemmin lähes täysin ruotsinkielisiinkin kaupunkeihinkin on teollistumisen myötä muuttanut paljon suomenkielistä väestöä. Äkkijyrkkiä kielirajoja ei juuri enää ole.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Tietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria
Verkita de Kalle je 1994-05-10 – 16:49Lukijakin on toimittaja
Tietoverkoista puhutaan paljon, mutta varsin harva tietää, mitä ne ovat ja mitä niillä tekee. Toistaiseksi useimmat käyttäjät ovat tietokonealan harrastajia tai ammattilaisia, mutta verkot ovat muuttumassa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Jo nyt tavallinen mattimeikäläinenkin voi lähettää sähköpostia puolueensa kansanedustajille tai käyttää kirjastojen atk-järjestelmiä kotoaan käsin.
VAASA (KU)
Tietoverkkoja Vaasan yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki on kiinnostunut verkoista, koska ne ovat täysin uusi ilmiö, aivanuudenlainen viestintäympäristö, joka on vasta muodostumassa.
Tällä hetkellä tietoverkot ovat vielä sen verran lapsenkengissään,että mukaan pääsy vaatii pientä opettelua. Yhteydenottotekniikassa voi olla vaikeuksia, modeemit ja salasanat ovat outoja käsitteitä. Silti vaivannäkö kannattaa.
Perkiömäkeä tietoverkoissa kiehtoo ennen kaikkea niidenmaailmanlaajuisuus - tietoverkoista kattavin, Internet, toteuttaa käytännössä paljonpuhutun ajatuksen maailmankylästä.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Žirinovski puhuu joukoille
Verkita de Kalle je 1992-03-30 – 15:23
Kuvassa Vladimir Žirinovski kiihottaa kansanjoukkoja historiallisen museon portailla Kremlin tuntumassa. Maaliskuussa 1992 Neuvostoliitto oli kaatunut ja Vladimir Žirinovski nousussa. Näin kirjoitin silloin Kansan Uutisten viikkolehdessä. Žirinovski puhui niin hölmöjä että oli vaikea edes väittää vastaan, kun ei tiennyt provosoiko hän vai oliko tosissaan.
KU-MOSKOVA
KALLE KNIIVILÄ
Vladimir Zhirinovskin "liberaalidemokraattisen" puolueen päämaja sijaitsee Moskovan keskustassa, puutarhakehän tuntumassa, purkuvalmiin talon kolmannessa kerroksessa. Hissi vaikuttaa menneen epäkuntoon jo ennen kuin talo rakennettiin sata vuotta sitten, ja kolmanteen kerrokseen noustaan dostojevskimäisen synkkiä, pimeitä ja rähjäisiä portaita pitkin. Talvella taloa ei lämmitetä, ja puolue on saanut vuokrata siitä huoneiston, koska talon omistajalla ei ole varaa peruskorjaukseen.
Etikedoj: muistot, Venäjä, Žirinovski
Kategorio Suomeksi | 2 komentoj »
Lenin-sedän Rolls-Royce
Verkita de Kalle je 1992-03-09 – 11:34Maaliskuu 1992
MOSKOVA
KU-KALLE KNIIVILÄ
Joka sunnuntai puolilta päivin kunnon kommunistit ja muut isänmaanystävät keräävät lippunsa ja banderollinsa ja kokoontuvat Leninin keskusmuseon eteen, Maneesinaukion ja Punaisen torin tuntumaan. Museon eteen syntyy muutamaksi tunniksi varsinainen keskustelukerho, ja saatetaanpa perusteluksi välillä tarvita kättä pidempääkin.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Ekspress-kafe
Verkita de Kalle je 1992-02-09 – 11:35KU-KALLE KNIIVILÄ
MOSKOVA
Dzerzhinskin aukion laidalla, harmaan laatikkomaisen talon nurkalla, on jo vuosia ollut kyltti, jossa lukee venäjäksi Ekspress-kafe. Kuppilasta on vain kivenheitto KGB:n päämajaan, vaikkakin kivet on ollut paras jättää heittelemättä - aukiota valvoivat yötä päivää televisiokamerat niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, ja tuskinpa niitä nytkään on kytketty pois.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Kaupallisuus saavuttaa Moskovan kaupat
Verkita de Kalle je 1992-01-09 – 11:36Tammikuu 1992 - hintasäännöstelyä oli juuri lievennetty.
KU-KALLE KNIIVILÄ
MOSKOVA
"Kaupallinen kauppa" kuulostaa lähes yhtä kummalliselta kuin talomainen talo. Silti jokainen tavallisessa neuvostoliittolaisessa kaupassa kerrankin käynyt tietää, mitä tarkoittaa ei-kaupallinen kauppa - puolen tunnin jonoa kassalle ja toista vastaavaa tiskille, ruokatuntia, joka alkaa juuri kun itse on pääsemässä suorittamaan ostostaan, ja nyrpeänaamaisia tai pahimmassa tapauksessa kurkku suorana karjuvia myyjiä.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Kolmiliitto keskeyttää sirpaloitumisen?
Verkita de Kalle je 1991-12-10 – 10:44Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa 10.12.1991. Toimitukselle lähettämässäni kommentissa kirjoitin: "Saattaa muuten olla, että Gorba eroaakin jo tänään." Ei eronnut, vaan sinnitteli vielä jonkun viikon. Samana päivänä ilmestyi myös toinen juttu otsikolla Slaavit kolmiliittoon - NL lakkautettiin.
KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA
Ukrainan julistauduttua itsenäiseksi Neuvostoliiton hajoamisprosessi ylitti rajan, jonka takaa ei enää ole paluuta. Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta, ja tässä suhteessa kolmen slaavilaisen tasavallan johtajien tapaaminen viikonloppuna vain vahvisti tapahtuneen tosiasian. Samalla tasavaltojen solmima kolmiliitto herättää uusia toiveita - meneillään olevaa sirpaloitumista pyritään pysäyttämään täysin uusin, realistisilta vaikuttavin rohdoin.
Kolmea slaavilaista tasavaltaa - Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää - on aina pidetty Neuvostoliiton ytimenä, ja mikäli entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneet itsenäiset valtiot pyritään saamaan jonkinlaiseen yhteistyöhön, kaiken on itsestäänselvästi lähdettävä slaavien liitosta.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Slaavit kolmiliittoon - NL lakkautettiin
Verkita de Kalle je 1991-12-10 – 9:59Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa tiistaina 10.12.1991. Sopimys Itsenäisten Valtioiden Yhteisön IVY:n perustamisesta oli allekirjoitettu kaksi päivää aikaisemmin, sunnuntaina 8.12. Maanantaisin Kansan Uutiset ei ilmestynyt. IVY:n suomenkielisestä nimestä ei tuolloin vielä ollut tietoa, ja alkuvaiheissa tuntui siltä, että IVY:llä voisi olla muutakin merkitystä kuin se, että sen perustaminen merkitsi Neuvostoliiton muodollista lakkauttamista.
KU-KALLE KNIIVILÄ
MOSKOVA
Entisen Neuvostoliiton kolmen slaavilaisen tasavallan - Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän - johtajat solmivat myöhään sunnuntaina yhteistyösopimuksen, jonka alkuriveillä ne kiertelemättä julistavat, että entistä Neuvostoliittoa ei enää ole olemassa. Samalla tasavaltojen johtajat julistavat, että kaikkien Neuvostoliiton valtaelinten toiminta niiden alueella lakkaa sopimuksen allekirjoitushetkestä alkaen.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Dudajev uhkailee Venäjää 1991
Verkita de Kalle je 1991-11-12 – 13:00
Marraskuu 1991
Tshetshenian kenraali Dudajev:
"Voimme pysäyttää koko maan lentoliikenteen"
KU-TBILISI-GROZNYI
KALLE KNIIVILÄ
Pienen Tshetsheeni-Ingushian johtoon noussutta kenraali Dzhohar Dudajevia tasavallan mahdollinen joutuminen kauppasaartoon ei huoleta. Dudajev uhkaapäinvastoin Venäjää kauppasaarrolla, joka hänen mukaansa olisi Venäjälle paljon kohtalokkaampi kuin Tshetsheeni-Ingushialle. Tshetsheeni-Ingushian pääkaupungin kaduilla Kalashnikov-rynnäkkökivääreitä kannetaan avoimesti,ja ministerineuvoston edessä tallustelevalla kansalliskaartin upseerilla on vyössään perinteisen koristeellinen kaukasialainen tikari.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Kaappaus 1991
Verkita de Kalle je 1991-08-23 – 20:31
Moskovalaiset kaappauksesta: "Kuin pahaa unta"
Aurinko paistaa jälleen Moskovassa. Pahaenteisenä keskiviikonvastaisena yönä alkanut sade lakkasi keskiviikkona iltapäivällä kuin taikaiskusta samoihin aikoihin kun vallan kaapanneen "poikkeustilakomitean" jäsenten ilmoitettiin pakenevan Vnukovon lentokentälle.
Venäjän parlamenttirakennuksen - eli moskovalaisittain Valkoisen talon - eteen kokoontuneet kansanjoukot hurrasivat joka kerta, kun vasta lähetyksensä uudelleen aloittanut Venäjän radio kertoi lisää hyviä uutisia. Matkaradioiden ympärille kerääntyi Valkoisen talon ympärillä hetkessä suuria ihmisrypäleitä, ihmiset roikkuivat ikkunoista hengenvaarallisen näköisesti saadakseen selville, mitä parlamentin edessä tapahtuu, eikä radio kädessä voinut keskiviikkona muuallakaan kaupungissa kulkea hetkeäkään, ilman että tiedonjanoiset moskovalaiset olisivat pysäyttäneet ohikulkijan kuullakseen viimeiset uutiset.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Pumaskoita joka lähtöön
Verkita de Kalle je 1991-06-09 – 11:38NL:n byrokratia elää ja voi hyvin
(kesä 1991)
Pumaska ja propuska ovat suomalaisellekin tuttuja sanoja, eikä tsaarin ajoilta perittyä byrokratian leiviskää suinkaan ole haudattu maahan meilläkään. Toisen maailmansodan jälkeen paperisodan jaloja perinteitä on jonkinmoisella menestyksellä pyritty levittämään myös Itä-Euroopan maihin, joissa kokemusta tosin lienee ollut jonkin verran omastakin takaa.
La tuta teksto Koko teksti Hela texten Читать дальше »»»
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Moskovan vappu 1991
Verkita de Kalle je 1991-05-01 – 22:59
Neuvostoliiton viimeisen vapun iskulauseena oli "Yhtenäisyydessä voimamme". Siitä puhe mistä puute. Muutama viikko oli mennyt siitä kun aloitin Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajana. Näin kirjoitin vuoden 1991 vapusta Kansan Uutisissa.
MOSKOVA
KU - KALLE KNIIVILÄ
Vappu sujui Moskovassa kriittisemmissä merkeissä kuin koskaan sitten lokakuun vallankumouksen. Viime vuonna presidentti Gorbatšov tosin buuattiin pois kunniapaikaltaan Leninin mausoleumin parvekkeelta,mutta siihen olivat syypäitä virallisen vappukulkueen perässä seuranneet vastamielenosoittajat, eivät puolueen paikalle kutsumat hallituksen ylistäjät.
Tänä vuonna puolue ei millään tavoin osallistunut vappumielenosoitukseen, jonka järjesti alusta loppuun Moskovan ammattiliittojen federaatio jonkinasteisessa yhteistyössä riippumattomien ammattiliittojen kanssa.
Sen sijaan demokraattinen puolue ja radikaalien kattojärjestö Demokraattinen Venäjä olivat kehottaneet kannattajiaan jättämään vapunvieton väliin, koska kaikkia mielenosoittajia vaadittiin hyväksymään virallisten ammattiliittojen iskulauseet.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Mainosradiota Moskovassa - glasnost elää!
Verkita de Kalle je 1991-04-20 – 13:15"Radio M - vapaa radio vapaille ihmisille! Kello on seitsemän ja Eho Moskvy aloittaa lähetyksensä. Lämpötila on Moskovassa neljä astetta ja sää on pilvinen ja sateinen. Ilmatieteen laitos ennustaa valitettavasti huonon sään jatkuvan koko viikon. Aamulähetyksessä uutiset joka kahdeskymmenes minuutti. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov palaa lähipäivinä Japanin-vierailultaan, joten voimme hengähtää helpotuksesta - mitään ei tapahtunut presidentin poissaollessa…"
Näin aloittaa lähetyksensa Moskovan ensimmäinen riippumaton radioasema, Eho Moskvy - Moskovan kaiku. Suoraa lähetystä tehdään aivan kaupungin sydämessä, vain muutaman kymmenen metrin päässä Punaiselta torilta. Radioasemalla on käytössään kaksi pikkuruista huonetta entisen Lokakuun 25. päivän kadun varrella, jonka nimi nykyisin on Nikolskaja. Katukylttejä ei kukaan ole ennättänyt vaihtaa; tämä ei ole läheskään ainoa katu, joka on saanut takaisin entisen nimensä.
Kellarikerroksessa sijaitsevassa täyteen ahdetussa studiossa vanhat, pienen sähkölieden kokoiset neuvostoliittolaiset studionauhurit jättävät hädin tuskin tilaa laiteiden parissa hääriville neljälle ihmiselle. Sergei Fonton miksaa, juontaa ja vastaa kuuntelijoiden puheluihin Pjotr Zhuravljovin viimeistellessä kapeille paperiliuskoille kirjoitettuja uutissähkeitään.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
YYA:n uustulkinta yllätti Ruotsin
Verkita de Kalle je 1990-09-30 – 22:56Wilhelm Agrellin haastattelu ilmestyi 19.10.1990. Suomen hallitus oli 21.9.1990 päättänyt, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset artiklat ovat muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa ja menettäneet merkityksensä ydinaseita koskevaa kieltoa lukuun ottamatta. Tämä uustulkinta mainitaan jutussa. Agrell pyysi tekstin nähtäväkseen ennen kuin se meni painoon ja oli näkemäänsä tyytyväinen. Itse hän ei kai kovin paljon suomea osaa, mutta hänen vaimonsa Camilla Frostell kääntää työkseen suomalaista kaunokirjallisuutta ruotsiksi.
Käyttääkö Suomi Neuvostoliiton kaaosta hyväkseen?
DLP-LUND
KALLE KNIIVILÄ
Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkimuspoliittisessa laitoksessa työskentelevä rauhan-ja konfliktintutkija Wilhelm Agrell on jo vuosia osallistunut hyvin aktiivisesti Ruotsin turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Agrellin erikoisala on Pohjoismaiden turvallisuuspolitiikka ja aseteknologia, eikä hänen mielipiteisiinsä ole aina suhtauduttu kovin suvaitsevasti Moskovassa. Glasnostin myötä Agrellin käsitykset ovat kuitenkin päässeet esille myös Neuvostoliiton tiedotusvälineissä.
Etikedoj: muistot, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
