Enskriboj kun etikedo ruotsinsuomalaisuus
Hienompia kieliä - ja huonompia
Verkita de Kalle je 2008-06-19 – 10:33Svenska: Fina språk och mindre fina
Esperanto: Lingvoj prestiĝaj kaj malprestiĝaj
Kielien osaaminen on usein hienoa, mutta ei ihan aina. Ruotsalainen joka on oppinut vaikkapa arabiaa aikuisiällä saa kuulla ihailevia kommentteja. Ollenkaan yhtä hienoa ei sen sijaan ole, jos joku on aikuisiällä oppinut ruotsia, ja puhuu arabiaa äidinkielenään. Sen vähemmän hienon kielen nimi voi olla myös suomi, tai jotakin sinnepäin.
Joku päivä sitten oli työhönottohaastattelussa, ja minulta kysyttiin, puhunko mahdollisesti joitakin muitakin kieliä:
- Siis venäjän lisäksi, ja tämän suomen… visst heter det finska?
Suomen tasavallan valtakieli on ruotsiksi tosiaankin "finska", eikä esimerkiksi "finländska", kuten tyhmempi voisi luulla ja usein luuleekin. Se on myös minun äidinkieleni. Mutta sitä ei ehkä lasketa.
Etikedoj: esperanto, kielet, ruotsinsuomalaisuus
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Ruotsinsuomalaista kulttuuria etsimässä
Verkita de Kalle je 2008-05-04 – 10:06
Mitähän se ruotsinsuomalainen kulttuuri oikein mahtaa olla? Kyselin kimppakyydissä ruotsalaiselta työkaverilta, ja hän arveli, että ainakin siihen tuntuu kuuluvan sauna, kun minä kerran pari kertaa viikossa kehun että tänään on taas sitten saunailta. Puukoista ja viinasta ei kai kohteliaisuttaan maininnut.
Sama kaveri on muuten ihan omin päin opetellut sanomaan "Missä sijaitsee lähin nakkikioski?", suomalainen opiskelijakaveri oli kuulemma opettanut. Kai sekin on sitä ruotsinsuomalaista kulttuuria. Ja työmatkalla Helsingissä kaveri oli sitten kokeillut itse kehittämäänsä vaihtoehtoa: "Missä sijaitsee lähin Alko". Vastauskin tuli, mutta ei siitä kuulemma mitään ymmärtänyt.
Mutta eihän tässä Alkoa pitänyt etsiä, vaan ruotsinsuomalaista kulttuuria. Mistähän se löytyisi? Internetistä varmaan, siellähän kaikki on nykyisin, varmaan se kulttuurikin.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | 3 komentoj »
Vadelmaveneellä sinne missä meitä ei ole
Verkita de Kalle je 2007-09-20 – 21:08
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen oli pakko ostaa. Kirja kuulosti hauskalta, ja vaikutti siltä, että se voisi koskettaa ruotsinsuomalaista. Kirjan luettuani voin todeta, että se olisi voinut olla paremminkin kirjoitettu, mutta toki se ajatuksia herätti. Kai yksi ja toinen silloin tällöin kaipaa jonnekin muualle kuin sinne missä on. Ja muistuipa mieleen, että tunnen yhden ihan oikeankin suomalaisen, joka on muuttanut nimensä ruotsalaiseksi, eikä edes pidä saunomisesta.
Kirjan sankari Mikko Virtanen toteaa jo lapsena olevansa vahingossa Suomeen syntynyt ruotsalainen. Isä yrittää jarrutella pojan perverssiä taipumusta, kätkee Kalle Anka-lehdet ullakon lattialautojen alle ja peittää tussilla maitopurkin ruotsinkieliset tekstit. Vaan mikään ei auta.
Aikuisena Mikko Virtanen palvoo Olof Palmen kuvalla varustettua kotialttariaan ja opettelee ulkoa Ingmar Bergmanin elokuvaa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Joululomaa hän matkustaa viettämään Thaimaahan, ei siksi että se on Thaimaa, vaan siksi että pala Ruotsia on vuodenvaihteessa siellä.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Pitsaa ja muuta perinneruokaa
Verkita de Kalle je 2007-01-07 – 11:06On se kumma kun vanhoja ruotsalaisia perinteitä ei enää kunnioiteta missään. Ei edes meillä kotona. Ei ollut uudenvuodenpöydässä silliä, ei janssoninkiusausta, ei edes prinssimakkaroita. Vaan pitsaa, sellaista maahanmuuttajien pöperöä. Vaikka mitäpä siitä valittamaan kun itse sen pitsan lasten kanssa paistoin, ja hyvältä maistui. Olihan tuota janssoninkiusaustakin tullut jo joulupyhinä syötyä maha täyteen.
Vaan siitä pitsasta tuli mieleen, että joku lapsista pienempänä ihmetteli, miksi pitsamiehillä aina on tumma tukka. Vaan eihän se pidä paikkaansa. Ettekö muista sitäkin kertaa kun… tuota… juu, kun ostettiin Tammisaaren Kotipitsasta… Taisikin olla huono esimerkki. Suomessa on kai pulaa oikeista tummatukkaisista pitsamiehistä.
Mutta uudenvuodenaattona tuli jostain syystä taas puhe pitsamiehistä. Sitä kai nämä ulkomaanpöperöt teettävät. Pienempi lapsi nimittäin ihmetteli että mikä se sellainen maahanmuuttaja oikein on, ja vastasi kohta itse, että se on kai sellainen jolla on tumma tukka ja ruskea iho.
Vai niin, minä ajattelin, eipä ole lapselle kotona opetettu elintärkeitä asioita. Vaikka mitäpä sitä valittamaan kun itse kerran olen lasten isä. Nyt oli korkea aika valistaa lasta näistä tärkeistä kategorioista. Eli isi on maahanmuuttaja vaikkei isillä olekaan ruskeaa tukkaa, eikä paljon tukkaa muutenkaan. Isovelikin on maahanmuuttaja, kun on kerran Suomessa syntynyt, Suomi on nimittäin ulkomaa. Äiti taas ei ole maahanmuuttaja, etkä ole itsekään. Vaan sinäpä oletkin ulkomaalaistaustainen…
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi
Verkita de Kalle je 2006-12-11 – 20:13Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun olin lukenut Suomen Kuvalehdestä EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin valtiovierailunomaisesta visiitistä Orhan Pamukin luona Istanbulissa.
Lumi on hieno kirja, ja kaikkein kummallisinta on se, että se tuntuu aivan suomalaisen kirjoittamalta. Se on aikamoinen ihme, mutta suomentaja Tuula Kojo onkin kääntänyt Pamukin kirjoja suoraan turkista jo kolmetoista vuotta. Lumea kääntäessään hän matkusti varta vasten Karsin kauniiseen, köyhään ja surulliseen kaupunkiin Itä-Turkkiin, kaupunkiin johon Orhan Pamuk oli romaaninsa sijoittanut.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Passit ja piilosuomalaiset
Verkita de Kalle je 2006-11-19 – 20:36Tässä muutama päivä sitten, kun olin taas tavan mukaan viemässä 8-vuotiasta Alvaa ratsastamaan, kuulin yllättäen jonkun puhuvan suomea. Täällä Skoonessa ei suomea kuule ihan joka päivä, mutta vielä yllättävintä oli se, että suomen puhuja oli tuttu nelikymppinen mies, jonka tytär on samassa ratsastusryhmässä Alvan kanssa. Tapaan miehen melkein joka torstai ainakin ohimennen, ja joku sana on silloin tällöin vaihdettu, mutta ei ole tullut mieleenkään, että mies voisi olla Smoolantia kauempaa kotoisin.
Etikedoj: kaksoiskansalaisuus, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Valitako vaiko eikö valita?
Verkita de Kalle je 2006-10-19 – 20:18Tänne Ruotsinmaalle tuli muutettua ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt meikäläinen saa käydä äänestämässä valtiopäivävaaleissa. Tai olisi tietysti saanut jo monta kertaa, jos olisi raskinut luopua leijonakantisesta, vaan Ruotsin passi alkoi tuntua kiinnostavalta vasta kun kaksoiskansalaisuus oli hyväksytty molemmissa maissa eikä enää tarvinnut valita. Molempi parempi.
Vaaleissa sen sijaan täytyy valita, siitä ei pääse mihinkään. Viimeksi taisi tulla äänestettyä presidentinvaaleissa, se oli sentään aika helppoa ainakin toisella kierroksella, kun ei ollut liian monta mistä valita. Eduskuntavaaleissa sen sijaan on aina valinnan varaa vähän liikaakin, Malmön konsulaatin seinät on tapetoitu kaikkien Suomen vaalipiirien ehdokaslistoilla, ja niistä pitää ensin valita oikea. Itse asuin Suomessa viimeksi kymmenen vuotta sitten, pari vuotta Vaasassa, joten minut on nyt ikuisiksi ajoiksi merkitty Vaasan vaalipiirin kirjoihin, vaikken Vaasan asioista tiedä yhtään mitään. Eli sopiva ehdokas piti niissä vaaleissa löytää lähestulkoon arvaamalla.
Etikedoj: kaksoiskansalaisuus, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Monikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?
Verkita de Kalle je 2006-10-09 – 20:13Kaikki ovat tietysti huomanneet, että meneillään on monikulttuurivuosi… Ai että ette ole huomanneet? Mitenkäs se on mahdollista? Hallitushan julisti jo viime vuonna, että vuosi 2006 tulee olemaan monikulttuurinen. "Vuodesta 2006 alkaen etninen ja kulttuurinen moninaisuus julkisesti rahoitetussa kulttuuritarjonnassa tulee kasvamaan", ilmoitti hallitus nettisivullaan. Tosin itse nettisivu ei ole mitenkään monikulttuurinen, se on ainoastaan ruotsinkielinen, ja sanaa "kieli", tai siis tietysti ruotsiksi "språk", sitä ei ministeriön monikultturisivulla mainita kertaakaan.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Kuka pelkää kenen kieltä?
Verkita de Kalle je 2006-05-11 – 20:23Ruotsin hallitus harrastaa rasismia. Tätä mieltä on ainakin kirjallisuustieteen professori Ebba Witt-Brattström. Rasistista hallituksen politiikassa on se, että niinsanottuun kotikielenopetukseen pannaan himpun verran lisää rahaa. Nämäkin rahat pitäisi Ebba Witt-Brattströmin mielestä panna ruotsin kielen opetukseen, koska muussa tapauksessa maahanmuuttajat syrjäytyvät entisestään. Ruotsissa pitää ennen kaikkea osata ruotsia, sanoo Ebba Witt-Brattström.
Televisiokeskustelussa esitetystä mielipiteestä syntyi aikamoinen kohu, ja Ebba Witt-Brattströmiä itseään syytettiin, vastavuoroisesti, rasismista ja kielifasismista. Tällaiset syytteet hän torjui loukkaantuneena: hänen isänsä kun oli antifasisti ja molemmat vanhemmat kun ovat ulkomaista syntyperää. Hm.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Mitäs me rasistit
Verkita de Kalle je 2006-02-11 – 20:31Tiina Rosenberg, tämä radikaali ruotsinsuomalainen feministiprofessori, on jotenkin hiipunut pois valtakunnan julkisuudesta sen jälkeen kun hän sai professuurin täältä kaukaisesta Lundin pikkukaupungista. Toimittajien oma sisäpiirin kerho Publicistklubben Malmössä oli kuitenkin ottanut hänet houkutuslinnuksi paneeliin kun tässä joku päivä sitten keskusteltiin lehdistön vapaudesta ja vastuusta. Tiina Rosenberg esiteltiin moraalittoman lehdistön uhrina, mutta ei hän ihan yksiselitteisesti uhrin rooliin tuntunut sopivan.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Sähkökannel ja netitön yhteiskunta
Verkita de Kalle je 2006-02-11 – 20:28Olof Palme on kuollut. On ollut jo kaksikymmentä vuotta, ja sitä tässä muisteltiin joku viikko sitten. Harva muistaa mitä teki jonakin tavallisena päivänä parikymmentä vuotta sitten, mutta melkein jokainen meistä muistaa kuin eilisen päivän, miten sai ensimmäisen kerran kuulla Palmen murhasta. 28. helmikuuta 1986 on Ruotsille melkein kuin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloille. Sitä ei voinut tapahtua, ja tapahtui kuitenkin.
Ruotsin yhteiskunta oli 20 vuotta sitten toisenlainen kuin nyt vaikka kuinka monella tavalla, vaikea edes kuvitella kuinka monella. Kun Palmen murhasta kirjoiteltiin tässä vuosipäivän edellä, puhuttiin paljon siitä, miten toisella tavalla tiedonvälitys toimi vuonna -86 vuoteen 2006 verrattuna, ja joku totesi, että ei ihme, Ruotsi kun oli silloin netitön yhteiskunta.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
