Enskriboj kun etikedo Suomi
Suomi kaipaa kehuja
Verkita de Kalle je 2008-04-14 – 16:35Tuli ihan muihin asioihin liittyvään blogitekstiin tällainen, Saran nimellä allekirjoitettu kommentti:
Ihan muusta asiasta. Luin Voima-lehdestä Satu Hassin sanoja:
"Pari vuotta sitten eräs keskieurooppalainen totesi, että siirtyessään Ruotsista Suomeen havaitsee järkyttävän suuren kulttuurieron, melkein yhtä ison kuin jatkaessaan matkaa Suomesta Venäjälle."
Ja sitten lueteltiin mitkä asiat ovat Suomessa huonommin kuin Ruotsissa: Suhtautuminen sukupuoliseen häirintään, rakentamisen laatu, energiapolitiikka.
Masennuin. Aloin lohtusyödä. Suolaista ja tulista.
Aina, aina me häviämme Ruotsille kaikessa. Miksi olemme olemassa? Voisimmeko lakata olemasta?
Sitten koetin lohtulohduttaa itseäni. No, ainakin olemme omanlaisiamme, jos olemme erilaisia kuin ruotsalaiset ja vielä enemmän eroamme venäläisistä.
Sitten ajattelin etsiä lohtublogin, jossa joku Ruotsissa asuva ihminen (kansalaisuudella ei ole väliä) sanoisi jotain hyvää Suomesta verrattuna Ruotsiin. Jotta meillekin tulisi oikeus olla olemassa, vaikka rakennammekin lisää ydinvoimaa, annamme tekstiviestihäiriköiden hallita ja talomme ovat neuvostoliittolaisia betonielementtikolosseja.
Siirrän tekstin tähän, kun se ei oikein liity Venäjän ortodoksista kirkkoa koskevaan juttuuni.
Mitähän tuohon sanoisi… Rakentamisen laatu on ainakin Ruotsissakin huononpuoleista. Toimivan ydinvoimalan sulkeminen on monen mielestä aika pöhköä niin kauan kuin paljon sähköä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Makkara, juusto, leipä ja saunat ovat Suomessa parempia, viimeksimainitut myös usein järven rannalla. Suomalainen rokki on hyvää ja sitä lauletaan usein omalla kielellä. Ja Suomessa ei ole kuninkaallisia. Kuka keksii lisää?
Etikedoj: Ruotsi, Suomi
Kategorio Suomeksi | 9 komentoj »
Suomiko voitti taas?
Verkita de Kalle je 2007-06-04 – 9:20
Euroviisuista on jo aikaa, mutta eipä ole monikaan huomannut, että ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa tämän kilpailun voitti suomeksi esitetty kappale. Ai että miten niin? No, kuunnelkaa vaikka.
Selvää suomeahan tuo oli. Ainakin melkein. Ja nauhoituksen teki viisuvoittaja Marija Šerifović itse, jo kauan ennen kilpailua. Itse kilpailussa kappale tosin sitten jostain syystä esitettiin serbian kielellä, mutta mitäpä siitä. Ja paitsi että Marija Šerifović osaa laulaa suomeksi, hän on ensimmäinen muulla kielellä kuin englanniksi laulava eurooppalainen viisuvoittaja sitten vuoden 1991. Edellinen oli Carola.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi
Verkita de Kalle je 2006-12-11 – 20:13Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun olin lukenut Suomen Kuvalehdestä EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin valtiovierailunomaisesta visiitistä Orhan Pamukin luona Istanbulissa.
Lumi on hieno kirja, ja kaikkein kummallisinta on se, että se tuntuu aivan suomalaisen kirjoittamalta. Se on aikamoinen ihme, mutta suomentaja Tuula Kojo onkin kääntänyt Pamukin kirjoja suoraan turkista jo kolmetoista vuotta. Lumea kääntäessään hän matkusti varta vasten Karsin kauniiseen, köyhään ja surulliseen kaupunkiin Itä-Turkkiin, kaupunkiin johon Orhan Pamuk oli romaaninsa sijoittanut.
Etikedoj: kielet, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Passit ja piilosuomalaiset
Verkita de Kalle je 2006-11-19 – 20:36Tässä muutama päivä sitten, kun olin taas tavan mukaan viemässä 8-vuotiasta Alvaa ratsastamaan, kuulin yllättäen jonkun puhuvan suomea. Täällä Skoonessa ei suomea kuule ihan joka päivä, mutta vielä yllättävintä oli se, että suomen puhuja oli tuttu nelikymppinen mies, jonka tytär on samassa ratsastusryhmässä Alvan kanssa. Tapaan miehen melkein joka torstai ainakin ohimennen, ja joku sana on silloin tällöin vaihdettu, mutta ei ole tullut mieleenkään, että mies voisi olla Smoolantia kauempaa kotoisin.
Etikedoj: kaksoiskansalaisuus, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Valitako vaiko eikö valita?
Verkita de Kalle je 2006-10-19 – 20:18Tänne Ruotsinmaalle tuli muutettua ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt meikäläinen saa käydä äänestämässä valtiopäivävaaleissa. Tai olisi tietysti saanut jo monta kertaa, jos olisi raskinut luopua leijonakantisesta, vaan Ruotsin passi alkoi tuntua kiinnostavalta vasta kun kaksoiskansalaisuus oli hyväksytty molemmissa maissa eikä enää tarvinnut valita. Molempi parempi.
Vaaleissa sen sijaan täytyy valita, siitä ei pääse mihinkään. Viimeksi taisi tulla äänestettyä presidentinvaaleissa, se oli sentään aika helppoa ainakin toisella kierroksella, kun ei ollut liian monta mistä valita. Eduskuntavaaleissa sen sijaan on aina valinnan varaa vähän liikaakin, Malmön konsulaatin seinät on tapetoitu kaikkien Suomen vaalipiirien ehdokaslistoilla, ja niistä pitää ensin valita oikea. Itse asuin Suomessa viimeksi kymmenen vuotta sitten, pari vuotta Vaasassa, joten minut on nyt ikuisiksi ajoiksi merkitty Vaasan vaalipiirin kirjoihin, vaikken Vaasan asioista tiedä yhtään mitään. Eli sopiva ehdokas piti niissä vaaleissa löytää lähestulkoon arvaamalla.
Etikedoj: kaksoiskansalaisuus, Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Lordi vai lätkä?
Verkita de Kalle je 2006-06-12 – 20:21Suomella ja Ruotsilla on viime viikkoina mennyt lujaa. Ensin suomalaiset voittivat laulukilpailun ampumalla ilotulitusraketteja naamarit päässä, ja sitten seuraavana päivänä Ruotsi otti kultaa jääkiekossa. Laulukilpailun ennätin nähdä kotona, mutta seuraavana iltana olin jo kaukana Valko-Venäjän maaseudulla ja katsoin loppuottelua paikallisessa baarissa.
Valkovenäläiset tutut onnittelivat sitten minua sekä euroviisujen että jääkiekkokullan johdosta, ja mikäpä siiinä, mutta kyllä se rokkivoitto mukavammalta tuntui. Suomessakin soitettiin Porilaisten marssia euroviisujen perään ja itse mister Lordille luvattiin omakotitontti Rovaniemeltä kuin millekin urheilusankarille. Vaikka tuskin sitä Lordia enää takaisin Rovaniemelle saa houkuteltua, Suomikin on kohta liian pieni. Ainakaan suomen kieli ei Lordin imagoon sovi, lehdistötilaisuudessa kiellettin televisiota kuvaamasta kun mister Lordi vastaili suomenkielisiin kysymyksiin hoon päälthä. Olisivat sitten puhuneet esperantoa, kun kerran yksi Lordin jäsenistä on laulanut esperantonkielisessäkin bändissä.
Etikedoj: Ruotsi, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Sähkökannel ja netitön yhteiskunta
Verkita de Kalle je 2006-02-11 – 20:28Olof Palme on kuollut. On ollut jo kaksikymmentä vuotta, ja sitä tässä muisteltiin joku viikko sitten. Harva muistaa mitä teki jonakin tavallisena päivänä parikymmentä vuotta sitten, mutta melkein jokainen meistä muistaa kuin eilisen päivän, miten sai ensimmäisen kerran kuulla Palmen murhasta. 28. helmikuuta 1986 on Ruotsille melkein kuin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloille. Sitä ei voinut tapahtua, ja tapahtui kuitenkin.
Ruotsin yhteiskunta oli 20 vuotta sitten toisenlainen kuin nyt vaikka kuinka monella tavalla, vaikea edes kuvitella kuinka monella. Kun Palmen murhasta kirjoiteltiin tässä vuosipäivän edellä, puhuttiin paljon siitä, miten toisella tavalla tiedonvälitys toimi vuonna -86 vuoteen 2006 verrattuna, ja joku totesi, että ei ihme, Ruotsi kun oli silloin netitön yhteiskunta.
Etikedoj: Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus, Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Taistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata
Verkita de Kalle je 2006-02-06 – 11:30Ilkka Kylävaara: Taistolaisuuden musta kirja
Heikki Mäki-Kulmala: Taistolaisuuden harmaa kirja
Taistolaisuuden historia on vieläkin sen verran kuuma peruna, että ennenkuin siitä rupeaa puhumaan on paras esitää jonkinlainen tuoteseloste itsestään. Jos joku ei sitä sattuisi muistamaan tai tietämään, niin taistolaisuushan oli Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä vaikuttanut, Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihannoinut ääriliike, jonka poliittinen painoarvo yleisten syiden vuoksi oli jonkin verran suurempi kuin Ruotsin KPML(r):n.
Taistolaisuuden kultakautta oli 1970-luku, ja silloin meikäläinen oli vielä liian nuori hurahtamaan poliittiseen hihhulointiin, mikä ei tietenkään tarkoita ettenkö mahdollisesti olisi voinut hurahtaa jos ikä olisi riittänyt ja tilanne niin vaatinut.
Etikedoj: Sisuradio, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä
Verkita de Kalle je 1995-12-17 – 16:23Tietoa levitetään provinssiin
MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä
Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin.
Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään ei Venäjällä ole itsestään selvää, että viranomaiset noudattavat kaikkia itse säätämiään lakeja, mutta kansalaiset eivät usein myöskään itse tunne oikeuksiaan ja osaa vaatia niitä.
Etikedoj: muistot, Suomi, Venäjä
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Romanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin
Verkita de Kalle je 1995-11-17 – 16:26Oma kieli tuo itsevarmuutta
ALAJÄRVI(KU)
Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.
-Minä huomasin, että kieli on häviämässä lakeuksilta pian tykkänään, eihän se periydy, kun sitä ei lapsille puhuta. Itse minä olen vaalean kanssa naimisissa, enkä ole lapsille kieltä opettanut.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Paavo puhui kansalle
Verkita de Kalle je 1995-02-17 – 16:45Valtiomies Lapuan tanssilavalla
LAPUA (KU)
Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille.
Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien toiselle puolelle, tanssilavan pysäköintipaikka on täynnä. Päällysvaatteet jäävät autoihin pakkaseen, ja tien yli pyrähdetään tummassa puvussa. Viisi markkaa naulakkorahaa säästyy.
Perjantai-illan pohjalaisten karkeloiden esiintyjinä ovat Etelä-Pohjanmaan keskustajärjestöjen mainoksen mukaan "suursuosikit Tapani Kansa ja Paavo Väyrynen orkestereineen". Paavo on lennätetty paikalle helikopterilla ja istuu baarissa yleisön ihmeteltävänä. Vieressä istuu piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Vihriälä ja muuta keskustaväkeä alenevassa arvojärjestyksessä.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Fascistit vainosivat Vaasassa
Verkita de Kalle je 1995-02-17 – 16:42Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle
VAASA (KU)
Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle.
Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta sen jälkeen kun lehti lopetti ilmestymisensä. Kirjastonhoitaja arvelee, että lehtiä ei ehkä aikanaan tilattu taloon lainkaan liiallisen punaisuuden vuoksi.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Solženitsyn vihdoin valkokankaalla
Verkita de Kalle je 1994-11-15 – 16:15Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen
VAASA (KU)
Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita.
Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon luovuttamista Solzhenitsynille. Kirjailija ei kuitenkaan palkintojenjakotilaisuuteen saapunut, eikä ensi-iltaakaan Helsingissä järjestetty, sillä elokuvan esittäminen oli Suomessa kielletty.
Etikedoj: muistot, sensuuri, Solžnitsyn, Suomi, Солженицын
Kategorio Suomeksi | 1 komento »
Alahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa
Verkita de Kalle je 1994-07-17 – 16:37Kieliraja on ollut ylittämätön
VAASA (KU)
Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva - suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana.
Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen ja päätetty tehdä jotakin.
Etelän suurissa kaupungeissa kieliraja kulkee usein kodin ulko-oven kohdalla, kaupungilla ruotsinkielisten on usein tultava toimeen suomen kielellä. Aikaisemmin lähes täysin ruotsinkielisiinkin kaupunkeihinkin on teollistumisen myötä muuttanut paljon suomenkielistä väestöä. Äkkijyrkkiä kielirajoja ei juuri enää ole.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
Tietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria
Verkita de Kalle je 1994-05-10 – 16:49Lukijakin on toimittaja
Tietoverkoista puhutaan paljon, mutta varsin harva tietää, mitä ne ovat ja mitä niillä tekee. Toistaiseksi useimmat käyttäjät ovat tietokonealan harrastajia tai ammattilaisia, mutta verkot ovat muuttumassa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Jo nyt tavallinen mattimeikäläinenkin voi lähettää sähköpostia puolueensa kansanedustajille tai käyttää kirjastojen atk-järjestelmiä kotoaan käsin.
VAASA (KU)
Tietoverkkoja Vaasan yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki on kiinnostunut verkoista, koska ne ovat täysin uusi ilmiö, aivanuudenlainen viestintäympäristö, joka on vasta muodostumassa.
Tällä hetkellä tietoverkot ovat vielä sen verran lapsenkengissään,että mukaan pääsy vaatii pientä opettelua. Yhteydenottotekniikassa voi olla vaikeuksia, modeemit ja salasanat ovat outoja käsitteitä. Silti vaivannäkö kannattaa.
Perkiömäkeä tietoverkoissa kiehtoo ennen kaikkea niidenmaailmanlaajuisuus - tietoverkoista kattavin, Internet, toteuttaa käytännössä paljonpuhutun ajatuksen maailmankylästä.
Etikedoj: muistot, Suomi
Kategorio Suomeksi | Neniuj komentoj »
